HUOM!!!
SYKSYN 2014 TENTTI.
TENTTIRYHMÄ ON SEN VERRAN ISO, ETTÄ TENTTI ON VASTAUSTEKNIIKKAAN JA TÄRKEISIIN KÄSITTEISIIN KESKITTYVÄ. TENTISSÄ TEILTÄ KYSELLÄÄN KÄSITELISTASSA OLEVIEN KÄSITTEIDEN SISÄLTÖÄ JA SOVELTAMISTA.
SIIS: TUTUSTU MOLEMPIIN(!!!)KÄSITELISTOIHIN > LÖYTYVÄT TENTTITEHTÄVIEN JÄLKEEN!


TÄSSÄ ON KEVÄT 2013- 2014 TENTTITEHTÄVIÄ VASTAUSPOHJINEEN!
VASTAUSPOHJAT LÖYDÄT, KUN KELAAT SIVUA ALASPÄIN!!!
HYVÄ TAPA KERRATA ASIOITA ON KATSOA ENSIN KYSYMYS, MIETTIÄ OMAA VASTAUSTA JA SITTEN KATSOA VASTAUSPOHJAA!

Psykologian tenttitehtävät
Näistä tehtävistä arvotaan tentissä YKSI tehtävä / opiskelija suullisesti vastattavaksi. Muut opiskelijat voivat täydentää vastauksia sen jälkeen, kun ensisijainen vastaaja on kertonut mitä asiasta tietää. Tentti arvioidaan omien vastausten sekä muiden vastausten täydennysten perusteella. Lisäksi käsitelistasta arvotaan kaksi käsitettä / opiskelija selitettäväksi.

TEHTÄVIÄ LISÄTTY 41-66.
TIETYSTI KANNATTAA TUTKIA AIKAISEMPIA TEHTÄVIÄ!!!!

HUOM. JOS SINULLE ARVOTTU TEHTÄVÄ MENEE TENTISSÄ "IHAN OHI" NIIN VOIDAAN JOKERINA ARPOA VANHOISTA TEHTÄVISTÄ JOKIN KORVAAVA.


Tenttitehtävät

VASTAUSPOHJIA löydät kelatessassi sivua alaspäin!!!!
HUOM. MYÖS TÄMÄN SIVUN LOPUSSA TIEDOSTO yo-tehtäviä ja vastauspohjia > klikkaa!

TÄSSÄ TEHTÄVÄT

1.Syrjäytyminen uhkaa osaa maahanmuuttajista. Pohdi mitkä yksilö- ja sosiaalipsykologiset tekijät lisäävät syrjäytymisen riskiä.

2. Miksi kiintymyssuhdetta voidaan pitää merkittävänä tekijänä yksilön kehitystä tarkasteltaessa?

3. Millä tavoin oppimishäiriöt voivat vaikuttaa yksilön elämään?

4. Millä tavoin ihminen voi selviytyä traumaattisista kokemuksista?

5. Miksi ihminen harrastaa urheilua? Pohdi asiaa motivaatiopsykologian näkökulmasta.

6. Millä eri tavoin mainonta hyödyntää psykologista tietoa?

7. Ravinnon tarpeen fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen säätely.

8. Unohtaminen on osa muistijärjestelmää. Mitkä tekijät vaikuttavat muistimme kykyyn säilyttää ja palauttaa tietoa? Entä mitkä tekijät vaikuttavat tiedon häviämiseen muististamme?

9. Unihäiriöiden syyt ja seuraukset.

10. Sota ja terrorismi on osa monen lapsen kehitysympäristöä. Millä tavoin kyseinen kehitysympäristö voi vaikeuttaa lapsen kehitystä?

11. Narsismi ja sen merkitys persoonallisuuden kehityksessä.

12. Pohdi miten psyykkinen itsenäisyys vahvistuu ja mitkä tekijät voivat uhata psyykkistä itsenäisyyttä.

13. Erilaisuuden hyväksyminen kuuluu yhteiskunnan asettamiin koulutustavoitteisiin. Pohdi erilaisuuden hyväksymisen ongelmaa esimerkkien valossa.

14. Miten voidaan ennalta ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

15. Sähköisen viestinnän osuus nuorten vapaa-ajan vietossa on lisääntynyt. Pohdi sähköisen viestinnän merkitystä nuorten emotionaaliselle, kognitiiviselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

16. Harrastukset osana ihmisen elämänkaarta.

17. Matkailu on yksi suurimmista maailmanlaajuista liiketoimista. Tarkastele psykologian näkökulmasta miksi ihminen matkailee.

18. Millä tavoin psykologista tietoa voidaan soveltaa nykyajan opiskelu- ja työelämässä.

19. ”Tunteet ovat keskeinen osa toiminnan ohjaamista.” Tarkastele väitettä.

20. Onnettomuus- ja rikostutkinnassa on tullut ilmi, että todistajalausunnot eivät aina kuvaa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Selitä asiaa psykologiatietojesi pohjalta.

21. Yläkouluikäisten nuorten asennetta pakolaisiin tutkitaan kyselytutkimuksena. Mitä virhelähteitä tällaiseen tutkimukseen saattaa sisältyä?

22. Pohdi asenteiden muuttamisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia.

23. Pohdi taiteen ja ihmisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.

24. Riippuvuus on moniulotteinen ilmiö. Tarkastele riippuvuutta päihderiippuvuuden näkökulmasta.

25. Miten hermoston toiminnan tutkimus voi auttaa ymmärtämään psykologisia ilmiöitä?

26. Fobiat psyykkisinä häiriöinä ja fobioiden hoito

27. Pohdi miten kulttuuri vaikuttaa nuoren identiteettikehitykseen.

28. Miten psykologista tietoa voidaan soveltaa nuorten liikennekäyttäymistä tarkasteltaessa?

29. Miksi osalla ihmisistä on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Tarkastele asiaa psykologian tietojesi pohjalta.

30. Itseohjautuvuus ja valintojen mahdollisuus ovat useille ihmisille keskeisiä arvoja. Pohdi psykologian viitekehyksessä kyseisten arvojen mahdollisuutta toteutua.

31. Kriisit ja kriisien kohtaaminen.

32. Pohdi mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisen opiskelumotivaatioon?

33. Miten tutkisit nuorten asenteita eduskuntavaaleissa äänestämiseen?

34. Tarkastele muistin ja mielenterveyden suhdetta.

35. Stressi nuoren aikuisen elämään vaikuttavana tekijänä.

36. Pohdi kilpailun vaikutusta yksilön ja ryhmien väliseen vuorovaikutukseen.

37. Tarkastele aivojen välittäjäainetoiminnan ja ihmisen psyykkisten toimintojen välistä yhteyttä.

38. Tarkastele syömishäiriöitä motivaatiopsykologian näkökulmasta.

39. Tarkastele lapsen kielellistä kehitystä kehityspsykologisesta ja aivotoiminnallisesta näkökulmasta käsin.

40. Osa nuorista on syrjäytymisvaarassa. Pohdi millä tavoin nuorten syrjäytymistä voisi ennaltaehkäistä.

41. Pohdi mitkä tunteet ovat tärkeitä ihmisen sosialisaatioprosessille.

42. Tarkastele esimerkkien valossa ryhmien välisiä ennakkoluuloja ja miten niihin voidaan vaikuttaa.

43. Selitä esimerkkien avulla miten neuropsykologista tietoa sovelletaan.

44. Miksi muisti heikkenee ja miten muistin heikkenemistä voisi ehkäistä.

45. Millaiset psykososiaaliset tekijät johtavat elämäntapamuutoksen onnistumiseen. Tarkastele asiaa esim. riippuvuuksien, diabeteksen hoidon tai opiskeluorientaation näkökulmasta.

46. Tarkastele kognitiivisten muutosten ja mielenterveyshäiriöiden välistä yhteyttä.

47. Pohdi millä tavoin väkivaltaista käyttäytymistä voisi ennalta ehkäistä.

48. Tarkastele asiantuntijan ja aloittelijan tiedonkäsittelyn eroja.

49. Stressi psykofysiologisena ilmiönä.

50. Tarkastele ihmissuhteiden merkitystä mielenterveyden näkökulmasta.

51. Tarkastele ihmisen käyttäytymistä persoonallisuuden piirreteorioiden näkökulmasta.

52. Motiivikonfliktit ja yksilön toiminta.

53. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys kehityksellisenä tekijänä.

54. Unihäiriöiden vaikutus ihmisen psyykkiseen toimintaan.

55. Häpeä ja syyllisyys ovat vahvoja tunteita. Pohdi kyseisten tunteiden vaikutusta yksilön toimintaan.

56. Pohdi mitkä psykologiset ja sosiaalipsykologiset tekijät vaikuttavat nuorten terveyskäyttäytymiseen

57. Miksi myönteiset tunteet ovat hyödyksi ihmiselle?

58. Sosiaalinen vuorovaikutus nuoruusiän kehitystekijänä.
59. Tarkastele liikunnan psykologisia vaikutuksia.
60. Tarkastele lukiolaisten psyykkistä hyvinvointia edesauttavia tekijöitä.
61. Mikä auttaa muistamaan?
62. Pohdi psykologisia syitä ihmisen unohteluun.
63. ”Koirat kasvatus ja kuntoutustyössä” Tarkastele eläinten psykoterapeuttisia vaikutuksia.
64. Tarkastele attribuutioita ihmisen toimintaan vaikuttavina tekijöinä.
65 Pohdi älylaitteiden vaikutusta lapsen kehitykseen.
66. Ongelmanratkaisua edistävät tekijät?




MYÖS KÄSITTEET!

Käsitteet

• minäkäsitys
• identiteetti
• psyykkinen itsesäätely
• hallintakeinot
• defenssit
• mielekkyysperiaate
• persoonallisuus
• minäihanne
• itsemääräämispyrkimys
• peilisuhde
• perusturvallisuus
• kiintymyssuhde
• tunnekohde
• vuorovaikutusmielikuvat
• kriisi
• trauma
• narsismi
• adaptaatio
• sisäinen malli
• havaintokehä
• konstanssi
• muisti
• tarkkaavaisuus
• lateralisaatio
• synapsi
• sympaattinen hermosto
• psykosomatiikka
• motiivi
• kognitiivinen dissonanssi
• rooliristiriita
• stigma
• ihmiskuva
• ympäristöpsykologia (myös ekopsykologia)
. attribuutio
. välittäjäaineet
. plastisiteetti

Käsitelista 2 (sisältää osittain samoja käsitteitä, kuin edellinen lista)

aggressio
frustraatio
otsalohko
anoreksia
psyykkinen itsesäätely
attribuutio
asenne
motivaatio
fobia
empatia
ensivaikutelma
fas-oire
haloefekti
stigma
hormonit
itsetunto
kehityskriisi
trauma
kypsyminen
masennus
metakognitio
oppimisstrategiat
stressi
terapia
autonominen hermosto
sisäinen malli
oppimisorientaatio
valikoiva tarkkaavaisuus
rooli
tiedostomaton
suoritusminäkuva
siirtymäobjekti
emootio
minäpystyvyysuskomus
deindividuaatio
ryhmäpaine
vireystila
neuroosi
kortisoli
psyykkinen hyvinvointi
narsismi
unideprivaatio

Katso myös temaattiset kokonaisuudet tehtävien jälkeen!

Psykologian tenttitehtävät > vastauspohjia!

1. Syrjäytyminen uhkaa osaa maahanmuuttajista. Pohdi mitkä yksilö- ja sosiaalipsykologiset tekijät lisäävät syrjäytymisen riskiä.

- näkökulmia kehitys-, persoonallisuuden-, sosiaali- ja myös neuropsykologian alueilta
- sosiaalisen kehityksen häiriöt > sosiaalisten taitojen kehittymättömyys
- matteusvaikutus
- elämäntyyli > aktiivinen vai passiivinen
- käsitys tulevaisuudesta ja omista mahdollisuuksista
- negatiiviset ryhmäilmiöt
- oppimisvaikeudet ja niihin liittyvät epäonnistumisen kasaumat > väärät ennakkokäsitykset
- päihteiden käyttö
- maahanmuuton syyt
- suhteellinen deprivaatio > siis miten suhtaudutaan
- sulautuminen / oman kulttuurin säilyttäminen , kulttuurien väliset konfliktit
- psykologisen avun tarve, esim. traumojen läpikäynti
- kielierot/kulttuurierot
- yksilölliset tekijät, esim. traumat, persoonallisuus
- stereotypiat
- sukupuoliroolit
- stigma
- koulutustaso > lähtökohdat
- lapsiin kohdistuneet paineet > esim. lapsen täytyy pärjätä hyvin




2. Miksi kiintymyssuhdetta voidaan pitää merkittävänä tekijänä yksilön kehitystä tarkasteltaessa?
- merkitys sosiaalistumiselle > luottamus /epäluottamus, empatiakyky yms.
- kiintymyssuhteen määrittely > turvallinen, turvaton, ristiriitainen
- perusturvallisuuden/turvattomuuden rakentuminen
- John Bowlby (teoria)
- kiintymyssuhde osana persoonallisuuden kehitystä
- hyväksyttynä olemisen kokemus > itsetunto
- mielenterveydellinen näkökulma
- tunnekohteiden merkitys, esim. lapsi sietää myös ”torumista”, jos kiintymyssuhde on turvallinen > ”äiti ei jätä”
- perusturvallisuuden synty
- varhainen vuorovaikutus
- mitkä tekijät voivat vaikeuttaa kintymyksen syntyä ( esim. lähimmän hoitajan elämänongelmat, ulkoiset tekijät > esim. sota jne)
- kehitystehtävien suorittaminen
- yleensä merkitys tasapainoiselle kehitykselle
- kytkentä persoonallisuuden kehitykseen
- itsenäisyys > < riippuvuus
- emoriistokokeet
- minäkäsityksen perusta
- kytkentä perusturvallisuuteen
- perusta sosialisaatiolle
kiintymyssuhteiden puute > masennus
- kiintymyssuhteen laadut
- kiintymyssuhteet ovat turvaverkko


3. Millä tavoin oppimishäiriöt voivat vaikuttaa yksilön elämään?
- oppimishäiriön määrittely
> esimerkkejä erilaisista häiriöistä
esim. neurologia, ADHD, Aspergerin syndrooma, dysfasia, afasiassa kyse
aina vakavasta häiriöstä ( > kyvyttömyydestä)
- sairaudet ja syndroomat (esim. cp-vamma, epilepsia, kasvaimen aiheuttamat neurologiset poikkeavuudet, autismi, Aspergerin syndrooma)
- lahjakkuustaso (kehitysvammaisuus, heikkolahjaisuus; huom. myös erityiset lahjakkuudet voivat olla ongelmallisia)
- ADHD > ongelmia myös ihmissuhteissa (> sitoutuminen)
- ongelmat vaikuttavat esim. itsetuntoon, ajatukseen omasta pärjäämisestä, sosiaalinen kompetenssi jne.
- turhaumat > frustraatio > aggressio – hypoteesi > häiriökäyttäytyminen tai frustraatio > lamautuminen, eristäytyminen, itsensä huonona kokeminen
( verrattuna muihin)
- minäpystyvyysuskomus > olen huono, yksilö itse ei huomio ongelman primäärisyitä
- häiriön tiedostaminen / korjaaminen > positiivinen kehityssuunta
- häpeä / kieltäminen > negatiivinen kehitysuunta
- kompensaatio (kiusaaminen vai harrastukset)
- syrjäytyminen (en kuulu joukkoon)
- ajatus ”erilaista oppijoista”
- lukemisen, kirjoittamisen ja hahmottamisen häiriöt
- tarkkaavaisuushäiriöt (esim. adhd)
- perusongelmat häiritsevät asioiden jäsentämistä muistiin > puutteelliset tietorakenteet
- vaikeat oppimishäiriöt vaikeuttavat itsenäistä elämää
- oppimisen ongelmat voivat heijastua häiriökäyttäytymisenä > frustraatio-aggressio hypoteesi
- itsetunto-ongelmat (>vertailu muihin, epäonnistumisen kokemukset)
- negatiivinen minäkokemus
- syrjäytyminen, matteusvaikutus
- defensiivinen käyttäytyminen (vuorovaikutustilanteissa)
- pohdintaa: primaarit syyt, esim. neurologiset häiriöt; sekundaarit syyt, esim. keskittymisvaikeudet
- huom. diagnoosien merkitys > mitä aikaisemmin oikea diagnoosi, sitä paremmat mahdollisuudet "kuntoutua


4. Millä tavoin ihminen voi selviytyä traumaattisista kokemuksista?
- terapiat
- tapahtuman läpikäynti
- tukitoiminnat
- esim. vertaisryhmät
- erilaisia esimerkkejä traumoista
- psyykkinen itsesäätely >keinot > hallintakeinot /defenssit, esim. aktiivinen unohtaminen
- unien merkitys > tiedostamattomien prosessien läpikäynti
- esim. lapsi leikkii traumaattisia kokemuksiaan ”pois” > huom. leikkiterapia
- traumojen käsittely liittyy yksilön persoonallisiin ominaisuuksiin
- yleensä traumojen luonnehdinta > äkilliset/pitkäaikaiset
- trauman määrittely
- shokki>reaktiovaihe>uudelleen suuntautuminen
- esimerkkejä traumaattisista kokemuksista (pitkä-/lyhytaikaiset)
- ihmisen ikäkausi vaikuttaa trauman käsittelyyn
- psyykkinen itsesäätely monipuolisesti esillä – arviointia tältä pohjalta, esim. eteneminen defensiivisestä toiminnasta muutoksen hyväksymiseen ja hallintaan
- persoonallisuuden rakenne ja myös fyysinen tila vaikuttavat kykyyn käsitellä traumoja
- toimintastrategiat
-(sosiaalisen) ympäristön antama tuki
- ammattiapu, esim. terapeuttinen tuki
- itsetuntemus
- selviytymisodotusten merkitys > uskooko ihminen omaavansa mahdollisuuksia selvitä traumasta
> motivaatiopsykologia: sisäisen motivaation merkitys selviytymisprosessissa


5. Miksi ihminen harrastaa urheilua? Pohdi asiaa motivaatiopsykologian näkökulmasta.
- fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset motiivit
- itsensä toteuttamisen motiivit, sosiaalisen arvostuksen motiivit/yleensä sos. mot.
- liikunnalle myönteiset mielikuvat, asenteet ja uskomukset
- liikunnan myönteisten vaikutusten huomioiminen > terveys
- jännityksen/elämysten haku
- arkirutiineista irrottautuminen
- stressinhallinta (urheilu/liikunta coping-keinona)
- psykofysiologia, esim. endorfiinin eritys
- kilpaurheilu - huom. myös taloudelliset tekijät
- mielekkyysperiaate
- mielihyväperiaate
- ihanneminä
- status
- itsetunnon kompensointi, onnistumisen kokemukset
- fyysinen minäkuva minäkäsityksen perustana (ja mahdollinen riippuvuus liikunnasta!)


6. Millä eri tavoin mainonta hyödyntää psykologista tietoa?
- motiivit > tarvehierarkia
- värit, muodot, kuvat > assosiaatiot, Mies/naisnäkökulmat?
- idolisaatio > ihanneminä
- tunteisiin vetoavat mainokset
- moraalin näkökulmat > mainonta ja manipulaatio
- yleensä ihmisen tiedonkäsittely
esim. tarkkaavaisuus, muisti, havainnot
- henkilökohtaisuus > ”minut huomioidaan”
- kohderyhmät, esim. nuoret > vedotaan sosiaaliseen ”menestykseen”
- kognit. ps. näkökulma: tarkkaavaisuus, havaintokehä, muisti, värit, musiikki, mielikuvat,
- alitajunta, manipulaatio, assosiaatiot
- sos.ps. näkökulma: asenteet, idolit, yhteenkuuluvuus/samastuminen, sosiaalinen havaitseminen, mainosten profilointi > esim. ikä- ja viiteryhmittäin
- persoonallisuudenps. ja kehityps. – identiteetti, minäkäsitys ja itsetunto
- tuote ja assosiaatiot, esim. attraktiivinen / ihailtu / luotettava henkilö siirtää ominaisuuksiaan mainostettavaan tuotteeseen
- mainonta ja kohderyhmät
- mainonta luo kulutustarpeita
- hinnoittelun psykologia, esim. 9,90
- viittaus propagandaan
- emootioiden ja arvojen merkitys ihmisen päätöksenteossa, esim. ostopäätöksissä


7. Ravinnon tarpeen fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen säätely.

- tässä kysymyksessä tulisi tarkastella eri motiivirakenteiden vaikutusta yksilön käyttäymiseen
- myös kytkentä itsetuntoon ( > esim. hallinnan tunne)
- syömishäiriöt
- neuropsykologia > aineenvaihdunta ja aivojen toiminta
- ruuan nauttimisen sosiaalinen ja kulttuurin ulottuvuus
-
8. Unohtaminen on osa muistijärjestelmää. Mitkä tekijät vaikuttavat muistimme kykyyn säilyttää ja palauttaa tietoa? Entä mitkä tekijät vaikuttavat tiedon häviämiseen muististamme?
- kertaaminen
- tunteiden merkitys ( myös adrenaliinin eritys?)
- itseä koskevat asiat keskeisesti esillä
- aikaisemman tiedon merkitys ( > olemassa olevat skeemat ja niiden syventäminen)
- tiedon prosessointi > esim. esimerkkien muodostaminen muistettavista käsitteistä
- tietojen yhdistäminen aikaisempaan
- tarkkaavaisuus, havaintokehä
- elämänkertamuisti
- muistiaineksen täydentäminen

- muistivihjeet
- muistiavaimet
- aistimuisti
- ympäristön vaikutus (paikkamenetelmä)

- uusi tieto korvaa vanhan tiedon
- muistiaineksen merkitys
- sairauksien vaikutus muistamiseen (esim. alz)
- stressi
- tiedon irrallisuus
- ps. itsesäätely > defenssit > aktiivinen unohtaminen / tiedostamaton
- häipymisteoria > hermosolujen / hermoverkkojen tuhoutuminen / käyttämättömyys
- päihteiden vaikutus, tapaturmat
- lähtökohta: muistijäljen syntyminen, jotta unohtamista voi tapahtua (sensorisesta muistista ei varsinaisesti unohdeta)
- työmuistista unohtaminen > työmuistin kapasiteetti rajallinen
- häipymisteoria > muistijäljen heikkeneminen
- interferenssiteoria > muistisisällöt häiritsevät toisiaan
- torjuntateoria (vrt. Freud, psykoanalyyttinen näkökulma) > aktiivinen unohtaminen
- säilömuistista unohtaminen > tallentaminen, säilyttäminen, mieleen palauttaminen
- oppiminen > pinta-/syväsuuntautunut
- muistettavien asioiden merkittävyys (esim. tunteet)
- asioden jäsentämien muistiin > strategiat
- mindmapit ja käsitekartat ( > kokonaisuuksien hahmottaminen ja mieleen palauttaminen)
- hakuavaimet, haun epäonnistuminen
- muistihäiriöt (esim. päihteet, sairaudet; neurops. näkökulma)
- kielenpäälläilmiö ( vrt. metakognitiot)
- unohtamisen ja luovuuden pohdinta


9. Unihäiriöiden syyt ja seuraukset.

- unen / nukkumisen merkitys
- psyykettä rasittavat tekijät vaikuttavat, esim. stressi
- erilaisia esimerkkejä unihäiriöistä, unettomuus (>asomnia), heräily, uniapnea, painajaisunet > esim. postraumaattinen stressireaktio, unissakävely
- elämäntilannetekijät, esim. ihmissuhdeongelmat, syyllisyys, yleensä itseä koskevat negatiiviset ajatukset
- ympäristötekijät, esim. melu jne
- kolmivuorotyö
- elämäntapatottumukset, esim. liikunta juuri ennen nukkumista, piristeet, valvominen elämäntapana
-
- (fyysinen) väsymys > vireystila, tarkkaavaisuus, muistitoiminnot
- äreys, sosiaalisen sietokyvyn rajoittuneisuus, sosiaalisen maailman ongelmat: pystyvätkö muut ymmärtämään unihäiriöisen ihmisen toiminnan syitä
- vaikutus persoonallisuuteen ( hetkellinen /pysyvä)
oppimisvaikeudet, työrutiinien häiriintyminen, onnettomuusalttius


10. Sota ja terrorismi on osa monen lapsen kehitysympäristöä. Millä tavoin kyseinen kehitysympäristö voi vaikeuttaa lapsen kehitystä?
- perusturvallisuus > ongelmat, vanhempien menettäminen, kodin tuhoutuminen jne
- kiintymyssuhteet > turvattomat, huom. myös vanhempien kyky hoitaa kiintymyssuhteita
- kulttuurin vallitsevien arvojen sisäistäminen > esim. väkivalta ratkaisuna > mallioppiminen
- sosiaalistumisen ongelmat, negatiiviset roolimallit
- vv- taitojen supistuminen
- koulutuksen puute
- kognitiivisen kehityksen ongelmat
- traumat > pelkotilat, postraumaattiset stressireaktiot, esim. unihäiriöt
- liian nopea aikuistuminen
- fyysinen kehitys > esim. ravinnon vähäisyys/yksipuolisuus > huom. aivojen kehitys
- vuorovaikutuksen häiriöt
- mallioppiminen (esim. opittu aggressio, väkivallan käyttö osana ongelmanratkaisua)
- traumaattiset kokemukset, esim. vanhempien, kodin menetys
- ravinto, hygienia, aliravitsemus, sairaudet
- kognitiivisten valmiuksien ongelmat, esim. koulunkäynnin keskeytyminen
-psykosomaattiset häiriöt, posttraumaattinen stressireaktio, unihäiriöt ( unen puute tai unen heikko laatu vaikuttaa aivojen kehitykseen)
- asioiden tarkastelu psykologisessa viitekehyksessä, esim. kehitystehtävät (> suorittamisen vaikeus), matteusvaikutus, Erikson, Mahler
- yleensäkin huomioita fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen näkökulmista



11. Narsismi ja sen merkitys persoonallisuuden kehityksessä.

- primaarinarsismi
- sekundaarinarsismi
- narsistinen häiriö: hermostollinen erilaisuus, ympäristön vaikutus
- terve narsismi: itsearvostus, itsetunto, minäkäsitys
- kiintymyssuhteet ja peilisuhteet, samastuminen
- yhteisön arvot ja normit
- muut ihmiset itseis- vai välinearvona
- vaikutus ihmissuhteisiin
- vaikutus elämässä pärjäämiseen / elämän suuntaan

12. Pohdi miten psyykkinen itsenäisyys vahvistuu ja mitkä tekijät voivat uhata psyykkistä itsenäisyyttä.
- itsetunto (sisäinen vai ulkoinen)
- ryhmäpaine / vertaisryhmät (viiteryhmät)
- miten vanhemmat suhtautuvat lapsen/nuoren itsenäistymisprosessiin > esim. uhmaikä/murrosikä
- syrjäytyminen
- yksilökeskeinen/kollektiivinen kulttuuri
- matteusvaikutus +/-
- positiiviset kokemukset pärjäämisestä
- vakavat traumat
- riippuvuussuhteet
- mielenterveyden ongelmat
- vanhuuden toimintakyky (-)
neurologiset toimintahäiriöt

13. Erilaisuuden hyväksyminen kuuluu yhteiskunnan asettamiin koulutustavoitteisiin. Pohdi erilaisuuden hyväksymisen ongelmaa esimerkkien valossa.

14. Miten voidaan ennalta ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

- psykologisen tiedon merkitys esim. itsetuntemuksessa, esim. stressioireiden tunnistaminen
- elämän hallintaa tukevien psyykkisten itsesäätelykeinojen omaksuminen
- asiallinen tieto erilaisista psyykkisistä häiriöistä
- elämän kriisitilanteiden läpikäyminen ammattiavulla tai auttamaan kykenevien ystävien avulla
- työnohjaus apuna työelämän ongelmien läpikäynnissä
- oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen
- työttömiksi joutuneiden ihmisten aktiivisuuden ylläpito
- päihdeongelmiin puuttuminen
- puuttuminen lasten ja nuorten ongelmallisiin kehitysympäristöihin



15. Sähköisen viestinnän osuus nuorten vapaa-ajan vietossa on lisääntynyt. Pohdi sähköisen viestinnän merkitystä nuorten emotionaaliselle, kognitiiviselle ja sosiaaliselle kehitykselle.

mitä sähköisellä viestinnällä tarkoitetaan, esim. kännykkä, internet, chat, tv jne
- tässä vastauksessa pitäisi monipuolisesti pohtia sekä positiivisia että negatiivisia mahdollisuuksia, esim. internet sosiaalisen vv:n kanavana, toisaalta suoran vv:n väheneminen (sos. taidot?), mediassa oleva väkivalta (mallioppiminen), kielitaidon mahdollinen kohentuminen




16. Harrastukset osana ihmisen elämänkaarta.
* eri ikäkausille tyypilliset kehitysvaiheet seuraavilla osa-alueilla:

psyykkinen kehitys
- onnistumisen kokemukset ja niiden vaikutus
* itsetunto, minäkäsitys
* muiden pettymysten kompensointi
- negatiiviset kokemukset
* pettymyksen sietokyky
* realistinen minäkäsitys
* itsetunto
- ajattelun kehitys
* erityisosaaminen/asiantuntijuus
* elämäntavat
fyysinen kehitys
- motoriset taidot (karkea- ja hienomotoriikka)
- kehon hallinta ja tunteminen
- hermoston muokkautuminen /hermoverkkojen järjestäytyminen

sosiaalinen kehitys
- ryhmässä toimiminen
- sosiokognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittyminen
- ihmisten erilaisuuden hyväksyminen


17. Matkailu on yksi suurimmista maailmanlaajuista liiketoimista. Tarkastele psykologian näkökulmasta miksi ihminen matkailee.

-sosiaaliset motiivit > esim. mahdollisuus tavata uusia ihmisiä, vahvistaa olemassa olevia ihmissuhteita yhteisillä kokemuksilla
-psykologiset motiivit > esim. elämyksellisyys, uusien asioiden oppiminen, emootioiden merkitys
-esim. liikuntapainotteiset, kulttuuripainotteiset tai lepolomat liittyvät yksilön motiivirakenteisiin
-extreme – kokemusten hankkiminen
-ekoturismi > yhteys luontoon ja ihmisen sisäiseen maailmaan
-stressinhallinta (psyykkinen itsesäätely)
-matkailumainosten tarjoamat mielikuvat herättävät positiivisia mielikuvia suhteessa omaan elämään > mielihyväperiaate
-vapaus arvona ja tavoiteltavana tunteena
-mielenterveyden ylläpito ja hoito
-myös somaattisten (fysiologisten) sairauksien hoito
matkaillessa ihminen kokee olevansa irti arjesta ja ”sinut itsensä kanssa” > elämänhallinnan näkökulma
-status > matkustellulla ja matkakokemuksilla voidaan pyrkiä myös nostamaan omaa statusta (asemaa) sosiaalisissa verkostoissa
-monilla ihmisillä matkailu aktivoi luovia prosesseja


18. Millä tavoin psykologista tietoa voidaan soveltaa nykyajan opiskelu- ja työelämässä.

- ihmissuhteiden hoito, kasvatus, ryhmätyöskentely, työolosuhteet, ympäristönsuunnittelu, työnohjaus, testaus, ammatinvalinta, stressinhallinta, mielenterveystyö
- koulutus, oppiminen osana elämää, oppimisen strategiat, persoonalliset oppimistyylit

-

19. ”Tunteet ovat keskeinen osa toiminnan ohjaamista.” Tarkastele väitettä.

20. Onnettomuus- ja rikostutkinnassa on tullut ilmi, että todistajalausunnot eivät aina kuvaa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Selitä asiaa psykologiatietojesi pohjalta.
- olemassa olevat sisäiset mallit ohjaavat havaintoja > esim. autoja tunteva henkilö osaa paremmin hahmottaa ajoneuvojen nopeuksia
- kysymysten muotoilu ja johdateltavuus, esim. lapsien kyky muistaa ja hahmottaa asioita rajallinen
- tapahtuman traumaattisuus > defenssit
- tapahtumaan osallisten ihmisten merkitys itselle > ”positiivisten” henkilöiden aiheuttamaa onnettomuutta vähätellään
- ulkoiset paineet > pelko tai halu miellyttää kuulustelijaa
- aistimuksesta havaintoon > sisäiset ja ulkoiset tekijät
- tarkkaavaisuuden suuntautuminen > ensimmäiset muistikuvat
- muistiin palauttaminen > esim. luottaako henkilöön
- vireystila sekä havainto- että muistiin palauttamishetkellä
- muisti konstuktiivisena rakenteena > esim. omat asenteet saattavat vaikuttaa siihen mitä muistetaan
- havaintojen rakentuminen yksilöllistä; esim. olemassa olevat sisäiset mallit vaikuttavat
- shokkitila, esim. tapahtuman traumaattisuus
- unohtaminen defenssinä
- unohtuneita asioita saatetaan täydentää tilanteeseen sopivilla mielikuvilla
- läheisen ihmisen suojelu > syyllisyyskysymykset
- myötätunto; myötäeläminen
- todistajaa manipuloivat kysymykset
- todistajan ikä, esim. lapsen tai vanhuksen kyky hahmottaa ympäristöä ja tapahtumia rajoittunut
- ryhmäpaine
- todistajan persoonallisuuden rakenne
- todistajan kognitiiviset kyvyt, esim. päihteet rajoittavat


-

21. Yläkouluikäisten nuorten asennetta pakolaisiin tutkitaan kyselytutkimuksena. Mitä virhelähteitä tällaiseen tutkimukseen saattaa sisältyä?
- kyselyn laajuus > riittävä otos
- - alueellisuus, onko kyselyn alueella pakolaisia
- yleiset asenteet kyseisellä alueela
- kysymysten muoto > esim. johdattelevuus
- kysymysten ymmärrettävyys, esim. miiten pakolaiset vaikuttavat Suomen työllisyystilanteeseen
- valmiit vastausvaihtoehdot / avoimet vastaukset, yksilön persoonallisuus voi vaikuttaa asteikon ääripäihin
- vastaajan vireystila
- ryhmäpaine, viiteryhmät
- kysymysten määrä ja selkeys
- tutkijoiden objektiivisuus (tutkimusetiikka)

- kysymysten selkeys/epäselvyys (ymmärtääkö kohderyhmä kysymykset, esim. käsitteet)
-kysymysten muotoilu (esim. avoin/valmiit vaihtoehdot)
-vastaako vastaaja aidosti vai näennäisesti (motivaatio)
-tahallinen/tahaton väärin vastaaminen
-itsetunto, epävarmuus jne
-ryhmän vaikutus, aikuisten (esim. vanhemmat) halu vaikuttaa
-onko joukko tarpeeksi edustava, että tulokset voidaan yleistää
-missä vastataan, esim. koulussa, kotona; valvotusti, valvomatta
- kiire vastata
-standartointi(sopivuus)ongelma esim. pääkaupunkiseutu - maalaiskunnat



22. Pohdi asenteiden muuttamisen vaikeuksia ja mahdollisuuksia.
- asenteiden pysyvyyden ongelma
- asenne on vahva sisäinen malli
- asenteen muutos vaatii riittävät perustelut
- asenteen muutokseen vaaditaan yksilön oma motivaatio
- kokemukset ja tunteet ovat keskeisesti mukana asenteen muutoksessa > esim. läheltä piti tilanne liikenteessä, tai positiivinen kokemus ”negatiivisesta” ihmisestä
- ryhmäpaine
- kognitiivinen dissonanssi
- vahva itsetunto korreloi asenteiden muutoksen kanssa



23. Pohdi taiteen ja ihmisen hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä.
- luovuus
- terapiat
- havaitseminen
- tietoisuus
- ihmisenä kasvu
- intuitio
- tunteiden ilmaisu ja sen tärkeys
- uni- ja vireys


24. Riippuvuus on moniulotteinen ilmiö. Tarkastele riippuvuutta päihderiippuvuuden näkökulmasta.

- esim. alkoholi ja huumeet psyykkisen ja fyysisen riippuvuuden näkökulmasta
- asioiden käsittelyä eri näkökulmista:
a. kehitysps. – esim. ongelmat yksilöitymisprosessissa, opittu riippuvuus
b. sos.ps. – esim. ryhmäsidonnaisuus
c. psykofysiologia, esim. välittäjäaineet
d. persoonallisuudenps. – esim. yksilön ongelmanratkaisutavat, mielikuvat
- ihanneminä - mielihyväperiaate
- kognitiiviset harhat (itsepetos > näennäinen kyky hallita päihteiden käyttöä)
- kognitiivinen dissonanssi




25. Miten hermoston toiminnan tutkimus voi auttaa ymmärtämään psykologisia ilmiöitä?

- fyysisen ja psyykkisen vuorovaikutus
- välittäjäaineet ja hormonit
- keskushermoston (aivotoiminnan) häiriöt / vauriot
- psykosomatiikka


26. Fobiat psyykkisinä häiriöinä ja fobioiden hoito

- fobioiden määritelmä ja esimerkkejä erilaisista f.
- esiintyminen suhteessa eri ikäkausiin, esim. lapsuus – nuoruus
- normaalius – poikkeavuus
- milloin vaativat hoitoa?
- esimerkkejä hoidosta, esim. lääkkeet, erilaiset terapiat

27. Pohdi miten kulttuuri vaikuttaa nuoren identiteettikehitykseen.
- identiteetin määrittely
- identiteetin muodostuminen
- Eriksonin teoria (nuoruus)
- minäkäsitys
- aktiivisuus / passiivisuus / temperamentti
- kulttuurin määrittelyä ja pohdintaa
- yksilökeskeinen / kollektiivinen kulttuuri
- arvot ja normit
- netti, media, muoti > nuorisokulttuuri yleensä
- kansakunta-, perhe-, yleensä sosiokulttuuri

28. Miten psykologista tietoa voidaan soveltaa nuorten liikennekäyttäytymistä tarkasteltaessa?
nuoret ja liikenne

sos.ps.

- ryhmäilmiöt (esim. ryhmäpaine, sosiaalinen paine, deindividuaatio)
- roolit, esim. saavutetut roolit
- sukupuoliroolit, rooliodotukset
- status, huomiohakuisuus
- ”ystävyyssuhteiden” ylläpito
- heikot sosiokognitiiviset ja sosiaaliset taidot
- egosentrinen toiminta (ja asenteet)
- ”riidasta rattiin” (emotionaalisesti vahvat sosiaaliset tilanteet)
- kilpailumentaliteetti (yksilöiden ja ryhmien välinen)
- joukkoharha, esim. oletus, että nuoret arvostavat vauhtia
- arvot
- kumpi tehokkaampaa asennemuokkausta: shokkivaikutus vai itsereflektio
- pitäisikö 80-kympin lätkä palauttaa? (muiden provosoiva käytös)

yleisesti

- nuoruus ja itsetunto
- idolisaatio
- minäihanne > rohkeus (itsearvostuksen kompensointi)
- vääristyneet samastumismallit (kaaharit; myös median vaikutus ja tietokonepelit)
- moraalisen kehityksen häiriöt (esim. hedonistinen elämäntapa, kaahaus/rattijuopumus väärin, jos jää kiinni; erityisesti syrjäseudulla asenteet muuttuneet > päihtyneenä ajamisen hyväksyminen)
- pitkittynyt adolesenssi ( esim. vastuuttomuus, eletään ”tässä ja nyt”)
- elämyshakuinen elämäntyyli
- jännityksen hakeminen > mielihyvää haetaan esim. hurjasta vauhdista; kyseessä voi olla myös poikkeava välittäjäainetoiminta: vasta äärikokemus aikaansaavat synaptista aktivaatiota!
- nuoren kuljettajan kognitiiviset valmiudet ( esim. ennakointi, liikennetilanteiden havaitseminen, virhearvioinnit)
- tarkkaavaisuusresurssien häirintä > kontrolloidusta prosessoinnista automaattiseen prosessointiin; kännykkä, musiikki, vieras auto, yleensä hermostuneisuus
-(lisääntynyt) päihteiden käyttö
- tarkkaavaisuushäiriöt (esim. ADHD)
-Yhtenä ongelmana voidaan pitää esimerkiksi nuoren vireystilaa. Jos ei ole saanut tarpeeksi unta, se vaikuttaa vahvasti myös keskittymiseen ja muutenkin jaksamiseen. Tarkkaavaisuus ei ole huipussaan ja näin nuoren riskit kasvavat liikenteessä.
- syrjäytyminen (päteminen)
- masennus ja muut psyykkiset häiriöt; yleensäkin mielialavaihtelujen vaikutus
- välinpitämättömyys > ei ajatella seurauksia
- ammattitavoitteet, esim. poliisi, palomies vaikuttavat ajotapoihin (+)
- lapsuuden ja nuoruuden ”moottoriharrastukset” kehittävät valmiuksia

- ajoneuvon tekninen kunto > nuoret omistavat keskimäärin turvattomampia autoja (esim. renkaat, iskunvaimentimet, naarmuttunut tuulilasi yms.)


29. Miksi osalla ihmisistä on vaikeuksia tunteiden säätelyssä? Tarkastele asiaa psykologian tietojesi pohjalta.
- temperamentti
- psyykkinen itsesäätely
- ikäkausi, esim. uhmaikä, murrosikä, vanhuudessa esim. alzheimerin taudin aiheuttamat muutokset
- mallioppiminen
- tunteiden alikontrollointi
- impulsiivisuus
- aggressiivisuus
- aivotoiminnan häiriöt / aivojen vaurioituminen
- mielenterveys
- tiedonkäsittelyn ja tunteiden suhde (viittaus Lazaruksen teoriaan?)
- kehityspsykologia > esim. ristiriitainen kiintymyssuhde
- yleensä näkökulmia ps. eri osa-alueisiin viitaten

30. Itseohjautuvuus ja valintojen mahdollisuus ovat useille ihmisille keskeisiä arvoja. Pohdi psykologian viitekehyksessä kyseisten arvojen mahdollisuutta toteutua.
- yksilölliset, sosiokulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät
- tunteet (posit / negat >kummat painottuvat
- motiivit (sisäiset / ulkoiset > kummat painottuvat
- selvitymisennuste
- mielenterveys
- ryhmäpaine, ryhmädynamiikka
- velvollisuudet, vastuut ja roolit
- normit
- yleensä positiiviset tai negatiiviset kehitystekijät
- persoonallisuuden piirteet (esim. big five –teoria?)
- kollektiivisen ja individualistisen kulttuurin erot

31. Kriisit ja kriisien kohtaaminen.
- kriisin määrittely
- kehitys-, elämän- , traumaattiset kriisit > näistä esimerkkejä
- kriisin vaiheet
katso tältä sivulta aiheeseen liittyviä asioita:
http://tuomolyseo.verkkopolku.com/?KriisitJaTraumat




32. Pohdi mitkä tekijät vaikuttavat lukiolaisen opiskelumotivaatioon?
- Esimerkkejä löytyy varmasti paljon: oleellista luoda vastaus, joka osoittaa monipuolista psykologista tietämystä
- sisäiset ja ulkoiset tekijät; yksilölliset ja sosiaaliset tekijät
- asenteet
- mielekkyysperiaate
- posit. ja negat tunteet
- motivaatio > sisäinen, ulkoinen, selviytymisennuste
- realistiset tavoitteet
- attribuointi, psyykkinen itsesäätely (defensiivisyys vai hallintakeinot)
- palaute
- itseohjautuvuus
- psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, elämän rytmit, vireystila, mielenterveys
- sosiaalinen ja fyysinen ympäristö (oppimisympäristö)
- ryhmädynaamiset tekijät
- kilpailu (posit/negat)
- kodin/perheen tuki
- stressitekijät (lievä aktivoi, liiallinen häiritsee)
- onnistumisen/epäonnistumisen kokemukset
- oppimisen ongelmat
- harrastusten merkitys ( posit/negat)
- kompensointi, sosiaalinen tuki, yleensä tukiverkot, opiskelijahuolto
- viittauksia psykologian koulukuntien motivaatiokäsityksiin?


33. Miten tutkisit nuorten asenteita eduskuntavaaleissa äänestämiseen?
- Katso oppikirjastasi psykologisen tutkimuksen rakenne


34. Tarkastele muistin ja mielenterveyden suhdetta.
- muistin perusrakenne ja mahdolliset häiriöt
- unohtaminen (posit/negat)
- traumat
- pohdintaa: miten mielenterveyden ongelmat saattavat vaikuttaa: esim. paniikkihäiriö aktivoi uhkaavia muistikuvia, posttraumaattinen stressireaktio > käsittelemättömät muistikuvat (uhat, pelot) aiheuttavat vakavia stressioireita
- psykoterapian merkitys
- amnesia

35. Stressi nuoren aikuisen elämään vaikuttavana tekijänä.
- mikä aiheuttaa, esimerkkejä
- miten ilmenee, esimerkkejä
- stressin määrittely
- fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia
- oireiden tunnistaminen
- hoito, itsehoito (hallintakeinot), terapeuttiset menetelmät


41. Pohdi mitkä tunteet ovat tärkeitä ihmisen sosialisaatioprosessille.
- sosialisaation määritelmä > yksilön kehitys yhteisön jäseneksi
- perusturvallisuus, empatia, hyväksyntä, hyväksytyksi tuleminen, häpeä (moraalisena tunteena), vastuullisuus, velvollisuuden tunteet, luottamus, onnistumisen kokemukset (tunteet), epäonnistumisen tunteiden käsittely
- tunteiden kulttuurisidonnaisuus
- riippuvuus, hylätyksi tulemisen pelko ongelmana
- psykodynamiikka ja torjutut tunteet
- peilisolujen merkitys?

42. Tarkastele esimerkkien valossa ryhmien välisiä ennakkoluuloja ja miten niihin voidaan vaikuttaa.
- määritellään erilaisia ryhmäsidoksia, esim: valtaväestö – vähemmistö, rodut, ideologiset/uskonnolliset vastakkainasettelut, fanikulttuurit
- sisäryhmät, ulkoryhmät
- me – he vastakkainasettelu
- ennakkoluulot, stereotypiat, asenteet
- ennakkoluulojen muuttamisen vaikeus
- positiiviset kokemukset vastakkaisen ryhmän edustajista saattavat heijastua kokoryhmän positiivisesti
- tunteiden merkitys ennakkoluulojen ylläpidossa
- moniarvoinen vs. eksklusiivinen yhteiskuntapolitiikka?

43. Selitä esimerkkien avulla miten neuropsykologista tietoa sovelletaan.
- neuropsykologian määritelmä: psykologian erikoisala, joka keskittyy aivojen ja psyykkisen toiminnan välisen suhteen tarkastelemiseen ja erityisesti aivovaurioiden aiheuttamien muutosten tutkimiseen kognitiivisessa toiminnassa ja käyttäytymisessä
- tältä pohjalta esimerkkejä erilaista aivotoiminnan häiriöistä, niiden vaikutuksesta toimintaan ja kuntoutumiseen vaikuttavista tekijöistä (esim. vaurion laajuus, plastisiteetti, kuntoutujan motivaatio)

44. Miksi muisti heikkenee ja miten muistin heikkenemistä voisi ehkäistä.
- ikä, perimä, elämäntapa (elämäntyyli), kognitiiviset rasitteet (uhka vs. hyöty), sairaudet
- työmuistin ja säilömuistin luonnehdinnat
- erilaisten muistia ylläpitävien tekijöiden selittämistä: esim. terveelliset elämäntavat, sosiaaliset suhteet, positiivinen ajattelu, kognitiivinen aktivaatio, liikunta, stressin hoito

45. Millaiset psykososiaaliset tekijät johtavat elämäntapamuutoksen onnistumiseen. Tarkastele asiaa esim. riippuvuuksien, diabeteksen hoidon tai opiskeluorientaation näkökulmasta.
- motivaatiorakenteiden tarkastelu
- realistiset tavoitteet
- minäpystyvyysuskomukset
- onnistumisen kokemukset
- vertaistuki, ryhmäterapia

46. Tarkastele kognitiivisten muutosten ja mielenterveyshäiriöiden välistä yhteyttä.
- tässä näkökulmia eri sairauksien ja kognitiivisten muutosten välillä
- esim. masennus > negatiivisten ajatusmallien vallitsevuus, työmuistin resurssien väheneminen
- toisaalta myös lisääntyvä kognitiivinen rasite voi olla uhka mielenterveydelle, ennaltaehkäisynä kuormituksen vähentäminen, stressioireiden tunnistaminen

47. Pohdi millä tavoin väkivaltaista käyttäytymistä voisi ennalta ehkäistä.
- yksilöpsykologisia, sosiaalips. ja yhteiskunnallisia tekijöitä
- lapsuuden ja nuoruuden kehitystekijöiden merkitys
- varhainen puuttuminen, väkivallan kierteen katkaiseminen
- media, pelit > näiden vaikutus (huom. olemassa olevat haavoittuvuustekijät taustalla , esim. mallioppiminen, maoa geeni)
- kiusaamisen ehkäisy
- ympäristön aggressiiviset virikkeet > esteettinen ja harmoninen ympäristö vähentää aggressioita
- anger management > vihan hallinta –terapiat
- päihdekäyttäytymiseen puuttuminen
- yhteiskunnan resurssien kohdistaminen ennalta ehkäisevään työhön
- ennakkoluulojen vähentäminen
- ääriliikeilmiöden huomioiminen ( aggressio tarttuu)


48. Tarkastele asiantuntijan ja aloittelijan tiedonkäsittelyn eroja.
- automaattinen ja kontrolloitu tarkkaavaisuus
- konstruktiivinen ajattelu (asiantuntijoilla)
- sisäisten mallien rakenne
- heuristiikat
- ongelmanratkaisukyky
- työmuistin toiminta

49. Stressi psykofysiologisena ilmiönä.
- tässä laajasti eri tekijöitä, esim. autonominen hermosto, hormonit, unideprivaatio, muistihäiriöt, tunne-elämän ongelmat, ahdistuneisuus, psykosomaattiset oireet, kognitiiviset häiriöt
- altistavat persoonallisuusrakenteet, esim. vaativa suoritusminäkuva
- vrt. työuupumus, masennus, burnout
- stressin hoito, psyykkisen itsesäätelyn hallintakeinot, itsereflektio stressioireiden tunnistamisessa


50. Tarkastele ihmissuhteiden merkitystä mielenterveyden näkökulmasta.

- määrittelyä mielenterveydestä
- pohdintaa ja esimerkkejä negat. ja posit. ihmissuhteiden rakenteista, esim. manipuloivat ihmissuhteet, vastavuoroiset ihmissuhteet
- kehitysps. taustatekijät: esim. lapsuuden kokemukset (hyvät, huonot), matteusvaikutus, kiintymyssuhtee
- rooliristiriidat, epäselvä identiteetti
- epävarmuus, ristiriitaisuus ihmissuhteissa
- tukiverkko (olemassaolo/puuttuminen); ongelmien ennaltaehkäisy/apu mt-ongelmissa
- hyväksyvä (suvaitseva) vai luokitteleva yhteisö (yhteiskunta)
- syrjäytyminen, yksinäisyys
- vertaistuki, ryhmäterapia


51. Tarkastele ihmisen käyttäytymistä persoonallisuuden piirreteorioiden näkökulmasta.

52. Motiivikonfliktit ja yksilön toiminta.

53. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys kehityksellisenä tekijänä.

- ensimmäisten elinkuukausien merkitys
- perusturvallisuus
- kiintymyssuhteet
- toimintamallien analyysit, esim. itsenäistyminen vs. takertuminen
- kehityksen kumulatiivisuus > varhaiset tekijät heijastuvat elämänkaaren eri vaiheisiin
- virikkeet, ensimmäiset kokemukset
- kommunikaatio: verbaalinen ja nonverbaalinen
- sosialisaatio
- muutama teoria: esim. Bolwby

54. Unihäiriöiden vaikutus ihmisen psyykkiseen toimintaan.

55. Häpeä ja syyllisyys ovat vahvoja tunteita. Pohdi kyseisten tunteiden vaikutusta yksilön toimintaan.

- yleistä ihmisen toiminnan perustasta: esim. temperamentti, ympäristön vaikutus, persoonallisuus, motiivit ja TUNTEET
- miten tunteet syntyvät < erityisesti kognitiiviset tekijät
- tilannetekijät, taustatekijät, kulttuuriset tekijät
- tunteiden yli- ja alikontrolointi
- häpeä ja syyllisyys moraalisina tunteina (+)
- häpeän ja syyllisyyden negatiiviset vaikutukset
- kehitysps. näkökulma
- mielenterveysnäkökulma, esim. syyllisyys tuhoavana tunteena
- kulttuuriset näkökulmat
- häpeän ja syyllisyyden kytkeytyminen sosialisaatioon
- moraalin kehitys
- psykopatia ( > tunnekylmyys)

56. Pohdi mitkä psykologiset ja sosiaalipsykologiset tekijät vaikuttavat nuorten terveyskäyttäytymiseen
- sekä fyysinen että psyykkinen näkökulma
- kehitysympäristö, esim. vanhempien esimerkki
- sosiokulttuuriset vaikutteet > esim. pikaruokakulttuuri, katsomukset
- arvot > omat valinnat
- motiivina terveys
- media ja mainonta (+ ja -)
- terveysriippuvaisuus > ortoreksia, pakonomainen liikkuminen
- asenteet
- millaisiin ryhmiin kuuluu
- kyky itsekontrolliin
- persoonallisuuden rakenne
- lohtusyöminen
- lainsäädäntö

57. Miksi myönteiset tunteet ovat hyödyksi ihmiselle?
- mielenterveysnäkökulma
- vuorovaikutus ja sosiaalisten suhteiden ylläpito
- jaksaminen, tavoitteellisuus, epäonnistumisissa ps. itsesäätely suuntautuu hallintakeinoihin
- tukee optimistista ajattelua
- enemmän tilannesidonnaista kuin pysyvää tulkintaa, esim. tänään epäonnistuin vs. aina epäonnistun
- oppiminen
- itsestä huolehtiminen
- unen laatu
- fyysisten sairauksien ehkäisy
- edesauttaa kuntoutumista ( tunne+motivaatio!)
58. Sosiaalinen vuorovaikutus nuoruusiän kehitystekijänä.
59. Tarkastele liikunnan psykologisia vaikutuksia.
- edesauttaa sosiaalista vuorovaikutusta
- mielenterveys > aktiivisuus
- fyysisen kunnon ylläpito sekä koheneminen vaikuttaa itsetuntoon positiivisesti
- onnistumisen kokemukset
- psyykkinen jaksaminen > stressin hoito
- vireystilan ylläpito
- aktivoi muistitoimintoja
- sopiva liikunta edesauttaa laadukkaampaa unta
- syömishäiriöt
- ulkonäköpaineet
- addiktoituminen > pakkomielteinen liikunta
- liialliset omat tai ulkoiset odotukset > menestyminen

60. Tarkastele lukiolaisten psyykkistä hyvinvointia edesauttavia tekijöitä.
- monipuolisesti yksilöpsykologian näkökulmia
- sosiaaliset rakenteet
- itsereflektiiviset taidot
- epävarmuuden käsittely > miten suhtautuu tulevaisuuteen?
- yhteiskunnalliset tekijät

61. Mikä auttaa muistamaan?
62. Pohdi psykologisia syitä ihmisen unohteluun.
63. ”Koirat kasvatus ja kuntoutustyössä” Tarkastele eläinten psykoterapeuttisia vaikutuksia.
64. Tarkastele attribuutioita ihmisen toimintaan vaikuttavina tekijöinä.
- toiminnan selittämistä, syyt tapahtumiin, analysointi, päättely
- itsetunnon ongelmat voivat vahvistaa negatiivista sisäistä attribuointia ” olen huono, siksi epäonnistun”
- toisaalta liiallinen ulkoinen attribuointi voi muodostua defensiiviseksi toiminnaksi ”syy on aina muissa”.
- attribuutioerheet
- s 311 taulukko
- suhde selviytymisennusteeseen ja minäpystyvyyteen
65 Pohdi älylaitteiden vaikutusta lapsen kehitykseen.
- mitä ovat > määrittelyä
- hienomotoriikka
- pelien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset
- tiedonhaun mahdollisuudet
- yleensä suhde oppimiseen > oppimisen väline?
- kognitiivinen kehitys
- vie aikaa monipuoliselta kehitykseltä?
- netin traumatisoiva sisältö?
- kiusaaminen
- miten vanhemmat jakavat aikansa omien älylaitteidensa ja lasten kesken > läsnäolo?
66. Ongelmanratkaisua edistävät tekijät?
- määritelmiä ongelmista > millaisia > esim. elämän ongelmat, tiedolliset ongelmat
- asiaan liittyvä tieto
- motivaatio (ratkaista ongelmia)
- selviytymisennuste
- positiivinen ajattelu
- sopivasti konvergenttia ja divergenttiä ajattelua
- riittävä vireystila
- sopivat heuristiikat
- ideariihet, sosiaalinen jakaminen (myös verkossa?)
- ongelmien pilkkominen osatekijöihin













tuomo.seitola@kotka.fi
Teemoja:
Esimerkkejä siitä, mistä eri näkökulmista aiheita voi lähestyä ja pohtia. Teemojen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään psykologista tietoa kokonaisuutena, jota ei voida yksinkertaistaa yksittäisiin kappaleisiin tai aiheisiin. Jokainen teema voidaan ja tulee konstruoida eli rakentaa useista eri psykologian osa-alueista. Psykologisen tiedon karttuessa mahdollisten näkökulmien määrä lisääntyy ja opiskelija kykenee yhä laajempien yhteyksien hahmottamiseen ja ymmärtämiseen. Teemoihin liitetyt sivut eivät missään tapauksessa ole täydellisiä, vaan suuntaa näyttäviä. Teemat ovat myös ainerajat ylittäviä, joten voit soveltaa myös muiden oppiaineiden tietojasi.


Hyvinvointi ja turvallisuus
- mielenterveys
- psyykkinen itsestäätely
- elämän asenne 486
- sosiaaliset taidot, sosiaalinen pääoma (494), sosialisaation kehitys ja rakenne
- minäkäsitys ja itsetunto
- tavoitteet (492) ja motivaatio
- ympäristön vaikutus (490)
- varhainen vuorovaikutus ja perusturvallisuus
- uni- ja vireys
- ravinto, elämäntavat

Aktiivinen kansalaisuus
- elämän asenne
- oman elämän merkitys
- velvollisuudet
- roolit
- sosiaalinen vastuu
- varhaisen kasvuympäristön merkitys
- itsetunto, minäkäsitys
- yhteiskunnan rooli aktiivisuuden mahdollistajana


Riippuvuus

* välittäjäainetason riippuvuus
* psyykkinen riippuvuus
- ajatus kohteen välttämättömyydestä
- pyrkimys mielihyvään (mielihyväperiaate)
- ihanneminä
- narsismi
- opitut käyttäytymis- ja ongelmanratkaisumallit
* sosiaalinen riippuuvuus
- hyväksytyksi tulemisen tarve
- mallit

riippuvuuden "kohteet"
- psykoaktiiviset aineet
- syömishäiriöt, ortorexia ym.
- pelit (rahapelit, tietokonepelit)
- nettiriippuvuus
- ihmissuhderiippuvuus (läheisriippuvuus)
- materialistinen riippuvuus (tavaroiden maaninen hankinta esim. shoppailuholismi)
- seksiriiippuvuus





Harrastukset ja ihmisen elämänkaari
* eri ikäkausille tyypilliset kehitysvaiheet seuraavilla osa-alueilla:

psyykkinen kehitys
- onnistumisen kokemukset ja niiden vaikutus
* itsetunto, minäkäsitys
* muiden pettymysten kompensointi
- negatiiviset kokemukset
* pettymyksen sietokyky
* realistinen minäkäsitys
* itsetunto
- ajattelun kehitys
* erityisosaaminen/asiantuntijuus
* elämäntavat
fyysinen kehitys
- motoriset taidot (karkea- ja hienomotoriikka)
- kehon hallinta ja tunteminen
- hermoston muokkautuminen /hermoverkkojen järjestäytyminen

sosiaalinen kehitys
- ryhmässä toimiminen
- sosiokognitiivisten ja sosiaalisten taitojen kehittyminen
- ihmisten erilaisuuden hyväksyminen


Urheilu/liikunta
- motivaatio
- tunteet
- terveys
- elämäntavat
- taloudelliset paineet ja motiivit (kilpaurheilu, doping, mainonnan vaikutus mm. muoti, idolisaatio)
- elämän tavoitteet, tarkoitus
- vaikutus:
fyysiseen kehitykseen
* motoriikka
* hermoston toimintaan: välittäjäaineet, hormonit ym.
psyykkiseen kehitykseen
* stressinhallinta --> psyykkinen itsesäätely
* pettymysten sietokyky
* mielikuvat
* ihanneminä
* identiteetti (myös seksuaali ja sukupuoli-identiteetti): itsetunto, minäkäsitys, itsearvostus
* riippuvuus
* elämyshakuisuus
sosiaaliseen kehitykseen
* ryhmässä toimiminen
* roolit
* erilaisuuden ymmärtäminen
* negatiiviset ryhmädynamiset ilmiöt: negatiivinen kilpailu ryhmän sisällä tai toista ryhmää vastaan, voimakas konformisuus



Psyykkinen hyvinvointi (katso aihekokonaisuus)

mielikuvitus
- todellisuuden rakentuminen
- mielenterveys vs. häiriöt
- kognitiiivinen kehitys, mielenteoria (mielikuvituksen rooli eri ikäkausina)
- luovuus
- uni- ja vireys

Sukupuoli/seksuaalisuus
- biologiset: hermosto, hormonit, fysiologinen erilaisuus
- kulttuuriset, yhteisölliset: roolit
- psyykkiset: sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti
- ongelmat?
- seksuaalisuus/seksuaalinen käyttäytyminen

Valta
- vaikuttaminen
- vallan lajit
- johtaminen
- yhteiskunnan rooli
- mallit
- normit
- roolit
- konformisuus
- lauma-ajattelu
- karisma: persoonalliset ominaisuudet
- imagon rakentaminen
- mediat
- itsetunto
- vuorovaikutuksen lajit

Media (katso aihekokonaisuus: mediakriittisyys

Mainonta
- vaikuttaminen
- kognitiivinen näkökulma: havaitseminen, tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen
- mielikuvat
- alitajunta
- manipulaatio
- propaganda
- assosiaatiot
- ihanneminä (pyritään vaikuttamaan)
- itsetunto (pyritään vaikuttamaan)
- eri tasoiset motiivit ja tarpeet sekä niiden luonti
- arvot, asenteet, tunteet

Ihmissuhteet
- rakkaus, parisuhde, perhe
- ryhmät ja niiden toiminta
- vaikutus psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen
- susilapset
- mallioppiminen
- vahvistaminen
- hyväksymisen tulemisen tarve


Syrjäytyminen
- erilaisuus
- yhteiskunta: arvot, normit, asenteet, stereotypiat
- stereotypiat
- matteusvaikutus
- mielenterveys
- päihteet ja riiippuvuudet
- sosiaalisen kehityksen häiriöt
- kognitiivisen kehityksen häiriöt (esim. oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt)
- elämäntyylit: passiivinen, aktiivinen
- tempperamentti
- ryhmäilmiöt: konformisuus, erilaisuuden hyväskyminen, viiteryhmät
-itsetunto ja minäkäsitys
- kiintymyssuhde
- epärealistiset tavoitteet
- attribuointi erheet: mm. opittu avuttomuus, itseään toteuttavat profetiat, epäonnistumisansat
--> vääristyneet sisäiset mallit ja uskomukset
-->psyykkinen itsesäätely ja defenssit

Ravinto
- vaikutus hermoston (välittäjäaineet, hormoonit) ja kehon kehittymiseen
- mahdolliset kehityshäiriöt
- syömishäiriöt
- yli- ja alipaino
- orgaaniset motiivit
- mielihyvä
- riippuvuus
- terveelliset ruokatottumukset
- valistus ja vaikuttaminen sekä media
- palkkiot- ja rangaistukset
- ihanneminä
- yhteiskunnan hyvinvointi


Yhteiskunta ja yksilön aktiivisuus (ks. myös aihekokonaisuus: aktiivinen kansalainen)
- yhteiskuntatilanteen vaikutus(vakaus vs. sekasorto)
- yhteiskuntamallien vaikutus (demokratia, diktatuuri)
- minäkäsitys ja itsetunto
- psyykkinen itsesäätely
- oman elämän merkityksellisyyden kokeminen ja tavoitteet elämässä
- motivaatio ja asenteet
- varhaiset kokemukset
- mallioppiminen
- ehdollistuminen
- eri ikäisten arvostus:
* mahdollinen ikärasismi
* nuoruuden ihannointi
- äänestysaktiivisuus ja siihen vaikuttavat tekijät
- vapaaehtoistoiminta/ järjestötoiminta
- media
* sensuuri vs. vapaatiedon välitys
- stereotypiat

Opiskelu
- sosiaalipsykologia
- muisti
- psyykkinen itsesäätely
- hermoverkkojen jäsentyminen, hermoston toiminta
- uni- ja vireys
- oppimisen esteet
- motivaatio
-opiskeluun vaikuttavat tekijät: sisäiset ja ulkoiset

Kulttuuri
- kulttuurien luokittelu (idividualistiset vs. kollektiivinen, maskuliininen vs. feminiininen, autoritaarinen vs. demokraattinen)
- ennakkoluulot
- jako sisä- ja ulkoryhmiin
- kiintymyssuhteet
- turvallisuus vs. turvattomuus
- media
- sosiaalisaatio
- vaikuttaminen
- erilaisuuden sieto
erilaisia kulttuureita:
- opiskelukulttuuri
- perhekulttuuri
- viiteryhmien kulttuurit
* uskonnot
* ideologiat
* alakulttuurit (jengit ym.)
- internetympäristö kulttuurina
- harrasteryhmien kulttuurit

Asenteiden muuttaminen
- valistus vs. pakotteet (yhteiskunnan holhoavuus vs. yksilön itsenäisyys)
- terveyskasvatus (päihde- elämäntapa)
- liikennekasvatus
- rasismi
- ympäristöongelmat/ilmastonmuutoksen ehkäisy
- kognitiivinen dissonanssi
- motiivikonfliktit
- ryhmädynaamiset tekijät: lauma-ajattelu, konformisuus, roolit, normit, ryhmään kuulumisen tarve
- itsetunto, minäkäsitys, ihanneminä, psyykkinen itsesäätely
- media
- tunteiden vaikutus ja niihin vaikuttaminen

Liikennekäyttäytyminen
-ympäristö- yhteisö, kulttuuri,
-yksilötaso
- iän merkitys
- psyykkiset tekijät:
* kognitiiviset (havaitseminen, tarkkaavaisuus, sisäiset mallit ja ennakointi)
* emotionaaliset: asenteet ja niiden muuttaminen
* minäkäsitys, ihanneminä ja itsetunto
sosiaaliset:
* ryhmädynaamiset tekijät: ryhmäpaine ja viiteryhmän merkitys
* samastuminen
* mallioppiminen,

Narsismi-
- primaarinarsismi
- sekundaarinarsismi
- narsistinen häiriö: hermostollinen erilaisuus, ympäristön vaikutus
- tervenarsismi: itsearvostus, itsetunto, minäkäsitys
- kiintymyssuhteet ja peilisuhteet, samastuminen
- yhteisön arvot ja normit
- muut ihmiset itseis- vai välinearvona
- vaikutus ihmissuhteisiin
- vaikutus elämässä pärjäämiseen elämän suuntaan

Taide
- luovuus
- terapiat
- havaitseminen
- tietoisuus
- ihmisenä kasvu
- intuitio
- tunteiden ilmaisu ja sen tärkeys
- uni- ja vireys

Ympäristö
- fyysinen
* luonto
* rakennettu
* virtuaaliympäristö
- sosiaalinen
* ilmapiiri
* ideologia
* kulttuuri
- positiiivset ja ei-toivotut vaikutukset:
* motoriseen ja psyykkiseen kehityksen
* sosiaalisiin suhteisiin
* mielenterveyteen
* elämisen tapaan
* arvoihin

Sosiaalisaatio/muut ihmiset

- kulttuuri
- koulu
- perhe
- harrastukset
- primaari ja sekundaariryhmät sekä viiteryhmät
- palaute -peilisuhde
- samastuminen
- mallit
- kiintymyssuhteet
- leikit
- toiset ihmiset itseis- vai välinearvona
- psyykkinen itsesäätely
- kilpailu
- negatiiviset ihmissuhteet: kiusaaminen

Erilaisuus
- normaalius
- mielenterveys
- yksilöllisyys
- persoonallisuus
- identiteettti
- älykkyys, lahjakkuus
- luovuus
- ryhmäkäyttäytyminen (konformisuus, lauma-ajattelu)
- negatiivinen identiteetti
- roolit
- neurologinen poikkeavuus
- fyysinen poikkeavuus
- itsetunto
- psyykkinen poikkeavuuus
- yhteiskunnan ja kulttuurin rooli- ja normiodotukset

Kriisit ja traumat
- kehityskriisit
- pitkäaikaiset vs. hetkelliset kriisit ja traumat
- olosuhteiden aiheuttamat traumat ja kriisit
- ihmissuhteisiin liittyvät sosiaaliset kriisit
- sairaus
- kuoleman hyväksyminen (oma läheisen)
- mielenterveys
- posttraumaattinen stressireaktio
- psyykkinen itsesäätely
- minäkäsitys ja itsetunto
- terpia ja hoito
- selviytymisodotukset
- elämän tavoitteet
- sosiaaliset suhteet
- iän vaikutus kykyyn käsitellä ikäviä asioita


Psyykkinen itsenäisyys/ autonomia
- ympäristö: sosiaalinen, fyysinen
- mielenterveys
- itsesäätely
- elämänhallinnan tunne
* fobiat
* stressi (burn out= loppuun palaminen)
* riippuvuudet (päihteet, ihmissuhderiippuvuus, peliriippuvuus, syömishäiriöt etc.)
- ryhmän ja yhteisön normit
- konformisuus
- lauma-ajattelu
- itsetunto (sisäinen ja ulkoinen) ja itsearvostus
- mallit
- tunteet
- arvot

Hyvyys ja pahuus
- mielenterveys: mm. psykopatia, rajatila (mustavalkoisuus), narsismi
- aggressio
- pelot
- kulttuurin ja yhteisön vaikutus (tabut, ideologiat jne.)
- säännöt ja niiden noudattaminen
- mielikuvitus
- kehitys (eri aikoina eri asiat hyviä, nuoruuden mustavalkoisuus)
- moraalin kehitys (Kohlberg) - loppukirja
- uskonnollinen kehitys (ps1 uskontopsykologia)
- syyllisyys
- defenssit ja niiden kehittyneisyys




Ajankohtaisia teemoja:

- temperamentti
- unihäiriöt (nukkuminen, valvominen, vireystila, vuorotyö)
- lapsen kielen kehitys
- köyhyyden vaikutus lapsen ja nuoren kehitykseen
- syrjäytyminen
- oppimisen ongelmat
- aggressio
- älykkyyden eri muodot
- taiteen tai luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta
- mielenterveyshäiriöt ja niiden hoito; erityisesti lasten ja nuorten mielenterveys
- aivotoiminnan häiriöt ja kuntoutuminen
- fysiologisen psykologian merkitys ihmisen toiminnan selittäjänä (>neurops.)
- Nuoret ja liikenne (riskikäyttäytyminen) > KATSO ALTA vastausideoita

sos.ps.

- ryhmäilmiöt (esim. ryhmäpaine, sosiaalinen paine, deindividuaatio)
- roolit, esim. saavutetut roolit
- sukupuoliroolit, rooliodotukset
- status, huomiohakuisuus
- ”ystävyyssuhteiden” ylläpito
- heikot sosiokognitiiviset ja sosiaaliset taidot
- egosentrinen toiminta (ja asenteet)
- ”riidasta rattiin” (emotionaalisesti vahvat sosiaaliset tilanteet)
- kilpailumentaliteetti (yksilöiden ja ryhmien välinen)
- joukkoharha, esim. oletus, että nuoret arvostavat vauhtia
- arvot (s.34-35)

- kumpi tehokkaampaa asennemuokkausta: shokkivaikutus vai itsereflektio (s.97)
- pitäisikö 80-kympin lätkä palauttaa? (muiden provosoiva käytös)



yleisesti

- nuoruus ja itsetunto
- idolisaatio
- minäihanne > rohkeus (itsearvostuksen kompensointi)
- vääristyneet samastumismallit (kaaharit; myös median vaikutus ja tietokonepelit)
- moraalisen kehityksen häiriöt (esim. hedonistinen elämäntapa, kaahaus/rattijuopumus väärin, jos jää kiinni; erityisesti syrjäseudulla asenteet muuttuneet > päihtyneenä ajamisen hyväksyminen)
- pitkittynyt adolesenssi ( esim. vastuuttomuus, eletään ”tässä ja nyt”)
- elämyshakuinen elämäntyyli
- jännityksen hakeminen > mielihyvää haetaan esim. hurjasta vauhdista; kyseessä voi olla myös poikkeava välittäjäainetoiminta: vasta äärikokemus aikaansaavat synaptista aktivaatiota!
- nuoren kuljettajan kognitiiviset valmiudet ( esim. ennakointi, liikennetilanteiden havaitseminen, virhearvioinnit)
- tarkkaavaisuusresurssien häirintä > kontrolloidusta prosessoinnista automaattiseen prosessointiin; kännykkä, musiikki, vieras auto, yleensä hermostuneisuus
- lisääntynyt päihteiden käyttö
- syrjäytyminen (päteminen)
- masennus ja muut psyykkiset häiriöt; yleensäkin mielialavaihtelujen vaikutus
- tarkkaavaisuushäiriöt (esim. ADHD)
- välinpitämättömyys > ei ajatella seurauksia
- ammattitavoitteet, esim. poliisi, palomies vaikuttavat ajotapoihin (+)
- lapsuuden ja nuoruuden ”moottoriharrastukset” kehittävät valmiuksia

- ajoneuvon tekninen kunto > nuoret omistavat keskimäärin turvattomampia autoja (esim. renkaat, iskunvaimentimet, naarmuttunut tuulilasi yms.)




Liikennepsykologia
Liikennepsykologia pyrkii selvittämään ihmisen käyttäytymistä liikenteessä: mitkä ovat ne lainmukaisuudet ja toimintamallit sekä periaatteet, joita ihminen noudattaa erilaisissa liikennetilanteissa. Liikennepsykologiaan kuuluu erilaisten inhimillisten tekijöiden huomioonottaminen ja tarkastelu liikenteessä. Myös fyysisen ympäristön vaikutus, esimerkiksi valaistusolosuhteet ja liikenteen vilkkaus, huomioidaan liikennepsykologisessa tarkastelussa.
Miten ihmisen sisäiset mallit rakentuvat ja ohjaavat hänen liikennekäyttäytymistään on erityisen tärkeä kysymys. Minkälaisia ratkaisuja ihmiset tekevät erilaisissa liikennetilanteissa: miksi toiset ottavat suuria riskejä ja toiset ennakoivat mahdollisia uhkatekijöitä. Myös ihmisen havaintotoiminnat ja liikenteen ohjaukseen liittyvät rakenteet, esimerkiksi liikennemerkkien havaittavuus, ovat keskeinen tutkimusalue. Näillä tutkimusalueilla sovelletaan erityisesti kognitiivisen psykologian tietoja. Psykomotorista tietoa sovelletaan tarkasteltaessa ihmisen kykyä hallita ajoneuvoa: esimerkiksi miten päihteet ja väsymys tai ikä ja kokemus vaikuttavat toimintaan. Psykomotoriikkaan liittyy läheisesti myös ergonominen näkökulma: esimerkiksi ajoneuvon hallintalaitteiden sijoittelu.
Liikenteessä esille tulevia rooleja, asenteita, ryhmäkäyttäytymistä, sosiaalisia normeja ja yleensä sosiaalista vuorovaikutusta tarkastellaan sosiaalipsykologian näkökulmasta. Myös ihmisten persoonallisuuden rakenteet ja elämäntyylit vaikuttavat hänen liikennekäyttäytymiseensä. Lisäksi voidaan pohtia miten motiivit tulevat esille liikenteessä: onko autolla ajamisen keskeinen motiivi siirtyä turvallisesti paikasta toiseen vai haluaako kuljettaja kokea vauhdin tuomaa jännitystä.
Liikennekasvatus sekä ajo- ja liikenneopetus soveltavat oppimispsykologista tietoa, esimerkiksi mielikuvaharjoittelun avulla ihminen voi vahvistaa oikeita toimintamalleja nopeaa päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Myös liikennesäännöt yleensä opitaan hyvin, koska ihminen ymmärtää kyseisen tiedon merkityksen oman mielekkään toimintansa näkökulmasta
Erityisesti ammattiliikenteeseen kuuluvat soveltuvuuskokeet hyödyntävät psykologista tietoa. Fysiologisten ominaisuuksien, esimerkiksi näkökyvyn ja kolmiulotteisuuden hahmottamisen lisäksi voidaan mitata ihmisen päätöksentekokykyä ja tunteiden hallintaa. Liikennepsykologista tutkimusta voidaan tehdä tarkkailemalla liikenneympäristöä ulkoapäin, esimerkiksi miten liikennevaloja noudatetaan tai sisältäpäin, esimerkiksi videoimalla erityisillä kameroilla kokeneen ja aloittelevan kuljettajan silmänliikkeitä (valikoiva tarkkaavaisuus) samoilla ajoreiteillä. Myös liikennetilanteita voidaan simuloida ja näin mitata turvallisesti väsymystilan vaikutusta reaktionopeuteen. Lisäksi haastatteluilla ja kyselyillä voidaan kartoittaa liikenteessä esiintyviä asenteita.
Aistiensa välityksellä ihminen tekee havaintoja ympäristöstään. Liikenteen kannalta tärkein aisti on näkö. Muitakin aisteja tarvitaan ja kaikkien aistien osalta voidaan määritellä tietty minimitaso, joka antaa ympäristöstä riittävän määrän tarpeellista informaatiota, jotta toimintaa voidaan ohjata. Esimerkiksi alkoholi muuttaa ihmisen aistijärjestelmää ja tiedonkäsittelyä ja näin vaikuttaa suoraan liikennekäyttäytymiseen. Liikennehavaintoja voidaan tarkastella myös huomioimalla hahmolakeja: esimerkiksi hyvän jatkon laki, joka liikenneympäristön suunnittelun kannalta tarkoittaa, että ihminen olettaa kohteen jatkuvan sen kaltaisena kuin se edessä nähdään, esimerkiksi päätien oletetaan jatkuvan suoraan. Yhteisen liikkeen laki vaikuttaa siten, että samaan suuntaan liikkuvien ajoneuvojen oletetaan jatkossakin liikkuvan samaan suuntaan.

Fyysinen ja psyykkinen väsymys ovat yksi esimerkki liikennepsykologisesta tarkastelusta. Fyysinen väsymys näkyy kehon ja hermoston toimintojen väsymisenä ja näin ollen esimerkiksi reaktiokyvyn hidastumisena. Kun puhutaan psyykkisestä väsymisestä, tarkoitetaan esimerkiksi turtumista samankaltaiseen liikenneympäristöön: pitkä ajomatka suoralla tieosuudella saattaa turruttaa kyvyn arvioida ajettua nopeutta. Tällöin on vaarana se, että kuljettaja ei pysty riittävän nopeasti reagoimaan uuteen tilanteeseen, esimerkiksi tielle pysähtyneeseen ajoneuvoon.

Liikenneonnettomuuksien tutkinnassa pyritään huomioimaan mahdollisimman monia tekijöitä, jotka ovat osaltaan olleet vaikuttamassa onnettomuuden syntyyn. Tällöin perusjaotteluksi muodostuu tekniset ja inhimilliset syyt. On huomioitava, että suurimmassa osassa onnettomuuksia vaikuttavia tekijöitä on useita, joten yksiselitteisten johtopäätösten teko on vaikeaa. Mitä enemmän onnettomuuksien syistä ymmärretään, sitä enemmän kyseistä tietoa voidaan hyödyntää liikenneympäristöjen suunnittelussa ja kuljettajakoulutuksen kehittämisessä. Liikennepsykologisella tiedolla on merkitystä liikenneturvallisuuteen.

yo tehtäviä ja vastauspohjia

PowerPoint-tiedosto