TIETOA YO-KIRJOITUKSISTA:

REAALI-INFO

pe 1.10. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia

• 10 KYSYMYSTÄ, JOISTA KUUTEEN VASTATAAN!
• + MERKITYT OVAT JOKERITEHTÄVIÄ, MOLEMPIIN SAA VASTATA.
• JOS TEHTÄVÄ ON JAOTELTU ESIM. A,B JA C-KOHTIIN, NIIN KAIKKIIN VASTATAAN.
• TEHTÄVISSÄ MUKANA MYÖS AINEISTOANALYYSIÄ. TÄRKEÄÄ: RAKENNA VASTAUKSESI ANNETUN MATERIAALIN POHJALLE!
• ENSIMMÄINEN VASTAUS KIRJOITETAAN KOKOARKILLE (”KONSEPTIPAPERI”) ALKAEN ENSIMMÄISELTÄ SIVULTA. MUUT VASTAUKSET VOIDAAN KIRJOITTAA PUOLIARKEILLE.
• KULLEKIN PAPERILLE SAA KIRJOITTAA VAIN YHDEN TEHTÄVÄN SUORITUKSEN. JOS TEHTÄVÄ JATKUU TOISELLA TYHJÄLLÄ PAPERILLA, NIIN MERKITSE ”JATKUU” JA TEHTÄVÄN NUMERO. TEHTÄVÄ OTSIKOIDAAN ESIM. PSYKOLOGIA 3 TAI PS 3.
• KAIKKI VASTAUKSET TEHDÄÄN LYIJYKYNÄLLÄ
• PIIRROKSISSA SAA KÄYTTÄÄ VÄRIKYNIÄ, PAITSI PUNAISTA.
• OTA UUSI PAPERI, VAIKKA ”VAIN PARI SANAA JÄISI TUNGETTAVAKSI VASTAUSPAPERIN LOPPUUN” > SIIS ÄLÄ KIRJOITA MARGINAALEIHIN!
• NE VASTAUKSET, JOITA EI HALUTA ARVOSTELTAVAKSI, TULEE SELVÄSTI YLIVIIVATA!
• LUONNOSTELUPAPERIT YLIVIIVATAAN MYÖS!

TENTTI:
• PSYKOLOGIAN TENTTIIN VOIT VALMISTAUTUA KERTAAMALLA SUORITTAMIESI KURSSIEN ASIOITA. TENTTIKYSYMYKSET (10-15) JA KESKEISET KÄSITTEET OVAT NETISSÄ 20.2. TENTTIJÖILLE ARVOTAAN ANNETUISTA KYSYMYKSISTÄ JA KÄSITTEISTÄ OSA VASTATTAVAKSI SUULLISESTI TENTISSÄ.

• TENTTIEN JÄLKEEN SIVUSTOLLA tuomolyseo.uskhist.verkkopolku.com > tentit JULKAISTAAN TENTTITEHTÄVIIN LIITTYVIÄ VASTAUSPOHJIA. ESIM.

Urheilun harrastamisen motivaatiotekijät.

-- itsensä toteuttamisen motiivit, sosiaalisen arvostuksen motiivit/yleensä sos. mot.
- liikunnalle myönteiset mielikuvat, asenteet ja uskomukset
- liikunnan myönteisten vaikutusten huomioiminen
- jännityksen/elämysten haku
- arkirutiineista irrottautuminen
- stressinhallinta
- psykofysiologia, esim. endorfiinin eritys
- kilpaurheilu - huom. myös taloudelliset tekijät
- mielekkyysperiaate
- mielihyväperiaate
- ihanneminä
- itsetunnon kompensointi

HUOM. JOITAIN IDEOITA MYÖS USKONTOON JA FILOSOFIAAN, ESIM.
Antisemitismi – tarkastele käsitettä poliittisesta ja historiallisesta näkökulmasta

- juutalaisvastaisuus
- Rooman vallan aika, keskiaika, uusi aika – esim. erilaisista yhteiskuntaa uhkaavista asioista
saatettiin syyttää juutalaisia (syntipukki)
- ristiretkien aikaiset juutalaisvainot
- kristinuskon ja juutalaisuuden ”viha – rakkaussuhde” (esim. Luther)
- nationalismin nousu vaikuttaa etnisten ryhmien asemaan
- Natsi-Saksa, Neuvostoliitto, uusnatsismi, (oikeisto)populismi
- juutalaisuus vs. islam
- Israelin valtio vs. arabimaailma
- sionismi


(HUOM. LAITAN NÄILLE SIVUILLE TIETOA ABIKURSSISTA, JOKA RAKENTUU YHTEISTYÖSSÄ ILTALINJAN KANSSA. KURSSI ON KERTAAVA JA KOKONAISUUKSIA HAHMOTTAVA.)

PS 6 Pohdittavaa!

A. Konformismi on myöntyvyyttä enemmistön mielipiteeseen. Tarkastele erilaisia
konformismin ilmenemismuotoja.
B. Erilaisuuden hyväksyminen kuuluu yhteiskunnan asettamiin koulutustavoitteisiin. Pohdi
erilaisuuden hyväksymisen ongelmaa esimerkkien valossa.
C. Pohdi samastumista yksilöä sosiaalistavana tekijänä.
D. Ihminen on sosiaalinen olento. Arvioi tätä väitettä.
E. Miten nuoret luovat mielikuvia toisista ihmisistä?
F. Millä tavoin sosiaalipsykologinen ajattelu kytkeytyy seuraaviin psykologian sovellusalueisiin:
• Liikennepsykologia
• Ympäristöpsykologia
• Urheilupsykologia
• Kriminaalipsykologia
• Mediapsykologia

HUOM. LINKKI OPIT > OPPIMATERIAALIT > LUKION HUMANISTISET AINEET > PSYKOABI > SOS.PS.

Ympäristöpsykologia

Ympäristöpsykologia on psykologian sovellutusalue, joka tutkii ihmisen ja hänen elinympäristönsä välistä suhdetta. Ihmisen elinympäristöllä voidaan tarkoittaa kulttuuria ja yhteiskuntaa, fyysistä ympäristöä eli luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä sosiaalista ympäristöä eli ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita. Ympäristöpsykologista tietoa sovelletaan käytäntöön, kun halutaan luoda mielihyvää tuottavia, ihmisläheisiä ympäristöjä. Esimerkiksi arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa ympäristöpsykologinen näkemys tulee esille silloin, kun pohditaan miten ihminen kokee ympäristönsä ja mitkä tekijät mahdollisesti lisäävät ihmisen psyykkistä hyvinvointia – esimerkiksi rakennusten valoisuus ja mittasuhteet sekä kaupunkien viheralueet.

Ympäristöstä voidaan erottaa eri tasoja. Sosiaalisen ympäristön ytimenä on koti ja perhe. Laajempi sosiaalinen ympäristö rakentuu ystävistä ja muista tutuista ihmisistä, koulusta, työympäristöstä, harrastuksista ja aatteellisista ympäristöistä. Kulttuuriympäristö ja yhteiskunta välittävät ihmiselle perinteitä, arvoja ja asenteita. Se, miten ihminen toimii yhteiskunnassa, perustuu hänen omaksumaansa tapaan elää. Ihmisen suhde ympäristöön voi olla vuorovaikutteista ja sopeutuvaa tai ristiriitaista ja hajottavaa.

Ihmisillä on mielessään mielikuvia ympäristöstään. Mielikuvat ovat sisäisiä malleja, jotka sisältävät tietoa siitä, millainen ihmistä ympäröivä maailma on. Mielikuviin sisältyy myös käsityksiä siitä, millaisessa ympäristössä ihminen haluaisi elää. Se, minkälaisia havaintoja yksilö ympäristöstään tekee, vaikuttaa vahvasti hänen psyykkiseen hyvinvointiinsa. Sellaisella ihmisellä, joka kokee ympäristönsä pääsääntöisesti miellyttävänä, on periaatteessa helpompi saavuttaa hyvän olon tunteita elämässään kuin ihmisellä, jonka ympäristökokemus on negatiivisesti virittynyt. Ympäristöpsykologiaa kiinnostaa erityisesti ne rakenteet ympäristössä, jotka ovat erityisasemassa suhteessa ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin.

Ihmisen eri ympäristöille antamat merkitykset vaihtelevat heidän tavoitteidensa ja sisäisten mallien mukaan. Joillekin ihmisille suhde luontoon on erityisen merkityksellinen, toisille ihmisille kodin sisustuksessa käytetyt värit ja materiaalit vaikuttavat vahvasti ympäristön psyykkiseen kokemiseen. Tässä tapauksessa sekä luonto että värit ja materiaalit sisältävät terapeuttisen (mieltä parantavan) ulottuvuuden. Ympäristön merkitys ihmisen toiminnassa korostuu etenkin silloin, kun ympäristö koetaan osana itseä. Kokemus saattaa olla niin voimakas, että jokin muutos ympäristössä voidaan kokea myös muutoksena itsessä. Esimerkiksi metsän hakkuu ihmisen lähiympäristössä olevassa metsässä, jossa ihminen on tottunut kulkemaan ja rauhoittamaan mieltään, saatetaan kokea syvänä menetyksenä.

Ihmisen suhde ympäristöön voi rakentua esimerkiksi tunnelmien, ilmapiirin tai puhtaasti toiminnallisin perustein. Tällöin on kyse siitä millaisen tunnetason mielikuvan ihminen luo ympäristöstään vai arvioiko hän ympäristöään jonkin toiminnan suorittamisen näkökulmasta.
Toisille ihmisille tarpominen ryteikköisessä umpimetsässä voi luoda vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen suhteessa luontoon, toiset taas nauttivat reippaasta kävelystä hoidetussa puistometsässä. Silti molempien ryhmien mielihyväkokemus voi olla yhtä voimakas – se määräytyy yksilön oman tulkinnan perusteella.

Ekopsykologia on paneutunut erityisesti ihmisen luontosuhteen tarkasteluun. Ekopsykologian keskeinen ajatus on, että ihminen saattaa joutua elämänsä aikana hyvinkin kauaksi luonnonmukaisesta elämästä, ja tämä saattaa näkyä erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä häiriöinä.

Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että luontonäkymä laskee verenpainetta, auttaa rauhoittumaan ja parantaa mielialaa. Luontoaiheiset maalauksilla ja valokuvilla on samoja vaikutuksia.
Ekopsykologia painottaa, että myös sisätiloissa voidaan rakentaa ihmisen luontoyhteyttä. Kasvit, luontokuvat ja luonnon äänet aktivoivat mieltä ja näin vaikuttavat positiivisesti ihmisen toimintaan. Ekopsykologinen ajattelu on rajatumpaa kuin ympäristöpsykologinen ajattelu: ekopsykologian keskeinen väite on, että luontoympäristö on ihmiselle hyväksi; ympäristöpsykologia tutkii erilaisten ympäristöjen vaikutusta ihmisen toimintaan.

Ihminen on fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona koko ajan suhteessa ympäristöönsä. On tärkeä huomioida se, että esimerkiksi ympäristön saastuminen voi vaikuttaa suoraan ihmisen elintoimintoihin ja tätä kautta fyysiseen terveyteen. Myös elämään liittyvät huolet ja suoranainen ahdistus lisääntyvät saastuneessa ympäristössä elävillä ihmisillä. Edellä mainitut asiat vaikuttavat myös sosiaalisten suhteiden kärjistymiseen, esimerkiksi psyykkiset paineet perheyhteisöissä saattavat kärjistää ihmisten välisiä suhteita ja aiheuttaa väkivaltaa. Ympäristöpsykologia haluaa kiinnittää erityistä huomioita siihen, että muuttamalla ympäristön rakenteita parempaan suuntaan voidaan ihmisille antaa edellytyksiä psyykkiselle hyvinvoinnille.

Tehtäviä:
1. Pohdi mitkä ympäristölliset tekijät tukevat ihmisen psyykkistä hyvinvointia (+). Entä rajoittavat
sitä (-).
2. Suunnittele itsellesi mieluinen huone tai koko asunto (talo, kesämökki) tai asuinympäristö tai
luokkahuone. Pyri tuomaan esille myös psykologisia näkökulmia.
Tehtävät soveltuvat myös ryhmätöiksi.


Mediapsykologia

Nykymaailmassa suuri osa ihmisistä on päivittäin tekemissä media kanssa: otamme vastaan ja välitämme tietoa – median kautta olemme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Medialla on suuri merkitys sekä työn ja opintojen että vapaa-ajan maailmassa. Media rakentaa käsitystämme maailmasta. Painetut tuotteet (esimerkiksi kirjat, lehdet), erilaiset kuvat, tv, radio, elokuvat ja tietokonemedia (esimerkiksi internet) ovat mediaa. Myös nykyiset monipuolisilla ominaisuuksilla varustetut kännykät ovat osa mediamaailmaa.

Mediapsykologia tutkii mediakäyttäytymistä sekä ihmisen ja median välistä suhdetta. Mihin ja miten ihmiset käyttävät mediaa ja millä eri tavoin media vaikuttaa ihmisen toimintaan ovat keskeisiä mediapsykologisia kysymyksiä. Tunteet, elämykset, havainnot, oppiminen ja tarpeet ovat esimerkkejä näkökulmista, joiden kautta median vaikutusta voidaan tarkastella. Mitä nopeammin mediateknologia kehittyy, sitä helpommin se myös kytkeytyy ihmisen elämään liittyviin erilaisiin toimintoihin, esimerkiksi ihminen voi kesken juoksulenkin pysähtyä katsomaan urheiluohjelmaa kännykästään. Juuri median monipuolisuuden ja vaikuttavuuden takia on tärkeää pohtia niitä eri ulottuvuuksia, joissa media ja ihminen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena olentona kohtaavat. Millä tavoin media vaikuttaa ihmisen vireystilaan, kuinka voimakkaasti media muokkaa minäkäsitystä ja minkälaisia sosiaalisia ulottuvuuksia media tarjoaa, ovat kiinnostavia kysymyksiä.
Media välittää tehokkaasti ja monipuolisesti tietoa. Tiedon valtava määrä ja laadun vaihteleva taso vaativat ihmiseltä kriittistä suhtautumista median käyttöön. Esimerkiksi tietoverkkojen käyttäminen oppimisympäristönä vaatii kykyä arvioida tietoa. Parhaimmillaan näin hankittu tieto on tutkimalla ja arvioimalla työstettyä ja näin laadullisesti hyvää, pahimmillaan kritiikitön tiedon kasaaminen voi johtaa suppeisiin tai ideologisesti vahvasti värittyneisiin näkemyksiin. Useimmiten vuorovaikutteiseen multimediaan yhdistyy elämyksellisyys ja aktiivisuus, millä on yleensä oppimismotivaatiota lisäävä vaikutus.
Erilaisten tunteiden, niin kielteisten kuin myönteisten, kokeminen ja kyky hallita tunteita, ovat tärkeä osa ihmisenä kehittymistä Se, missä määrin media tarjoaa mahdollisuuden tähän, on tärkeä kysymys. Tunteisiin vaikuttavat elokuvat, jännityskokemukset ja erilaiset pelit voivat auttaa tunteiden harjaantumisessa ja yleensäkin lisätä ihmisen mahdollisuuksia mielihyväkokemuksiin. Toisaalta on huomioitava eri tavoin vääristyneet tunne- ja toimintamallit sekä yksilön psyykkisen kehitystason antamat valmiudet suodattaa median antamia virikkeitä. Esimerkiksi lapsen ja kypsän aikuisen kyky käsittää asioita on huomattavan erilainen. Lapselle television katseleminen on eläytymistä ja mukana oloa ja pitkälti totta. Aikuinenkin eläytyy, mutta pystyy helpommin ajattelemaan kokemustaan omana reaktionaan ohjelmaan.
Mediapsykologian keskeisiä teemoja ovat nykyään vuorovaikutteisen verkkoviestinnän ja virtuaalitodellisuuden psykologiset vaikutukset ja median aiheuttamat ongelmat, esimerkiksi erilaiset internet- riippuvuudet (chat- ja peliriippuvuudet) ja mediaväkivalta. Voidaan olettaa, että yksilö, jolla on jo kokemusta väkivallan käytöstä ongelmaratkaisukeinona, omaksuu väkivaltaiset mallit helpommin kuin sellainen katsoja, jonka kasvu- ja elämänympäristössä ei ole väkivaltaisia malleja. Viihteellinen väkivalta on useimmiten kritiikitöntä ja väkivaltaa ihannoivaa, kun taas uutisoitu väkivalta pyrkii pääosin osoittamaan väkivallan karut puolet ja näin ollen mahdollisesti ehkäisemään vahvaa aggressiivista käyttäytymistä. Virtuaalitodellisuuteen liittyvät kysymykset käsittelevät esimerkiksi ihmisen havaintotoimintojen ja virtuaalisten ärsykkeiden kuormittavuuden suhdetta sekä virtuaalisen kokemuksen vaikutusta ihmisen psyykkiseen elämään.
Medianpsykologian kannalta yksi kiinnostava asia on kuvallisen viestinnän totuudenmukaisuus. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia voidaan kuvankäsittelyohjelmien avulla muokata hyvinkin paljon. Kuvia on totuttu pitämään aitoina kuvauksina todellisuudesta. Kuvien avulla ihminen luo mielikuvia ympäröivästä maailmasta ja näin kuvat ovat keskeinen osa sisäisiä mallejamme. Esimerkiksi propaganda ja mainonta saattaa hyödyntää mahdollisuutta manipuloida meidän tulkintaamme maailmasta.
Median avulla ihmisen toimintaa voidaan pyrkiä ohjaamaan tiettyyn suuntaan, esimerkiksi tekemään ostopäätöksiä mainoksiin sisältyvien suostuttelukeinojen perusteella tai muuttamaan elämäntapaansa terveellisempään suuntaan valistuskampanjojen vaikutuksesta. Erityisesti politiikassa on huomattu, kuinka tärkeää poliitikoille on olla esillä mediassa ja millainen mielikuva ihmisille poliitikoista median välityksellä muodostuu. Imagon rakentaminen on tärkeä osa nykypolitiikkaa. Se, miten media tuo ihmiset tai asiat esille, vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi yleisen mielipiteen muodostukseen. Jos esimerkiksi liikenneturvallisuuteen tai ympäristön tilaan liittyviä asioita käsiteltäisiin mediassa väheksyvästi, niin ihmiset epäilemättä pitäisivät kyseisiä asioita vähemmän merkityksellisinä.
Voidaan ajatella, että tulevaisuudessa median merkitys kasvaa entisestään, kun perinteiset ja uudet mediat sulautuvat toisiinsa. Mediasta tulee entistä enemmän osa ihmisen elämäntapaa niin itsensä kehittämisessä kuin viihtymisessä ja rentoutumissa. Mediapsykologista tietoa voidaan pitää tärkeänä, koska juuri tämän tiedon avulla kehitetään erilaisia mediapalveluja ja arvioidaan myös median mahdollisia haittavaikutuksia.
Tehtäviä:
1. Pohdi millä eri tavoin media vaikuttaa ihmisten toimintaan. Voit tarkastella esimerkiksi median vaikutusta yksilön kehitykseen tai ihmissuhteiden rakentumiseen.
2. Tarkastele millä eri tavoin sinä itse olet tekemisessä median kanssa ja arvioi median vaikutusta elämääsi.

KOE
ps6 kysymykset liittyvät näihin alueisiin:
Katso kirjan sisällysluettelo s.6-7:
OSA1.
1., 2., 4., 5., (kiintymys ja ystävyys), 6., 7.
OSA 2.
1., 2., 3., 5. erityisesti roolisuhteet, 7. (ryhmien väliset suhteet)
MYÖS s. 167-174
Voit valita erityyppisistä tehtävistä; voit mahdollisuuksien mukaan käyttää muutakin kuin sos.ps . tietoa vastauksissa!

iq-form

tutustu ja hanki tunnukset, paljon hyvää tietoa mm. ryhmien toiminnasta

opit

psykan abikurssi

Kurssi on wiki-ympäristössä. (Älä muokkaa tiedostoja, vaikka sinulla olisi mahdollisuus tähän)